PreviousNext

Rakennuksen vaiheita

Naantalin Kaivohuone on rakennettu 1868. Rakennuksen suunnitelleesta arkkitehdista ei ole varmuutta, mutta tyylillisesti Kaivohuone edusti pitsihuviloiden tapaan rokokoota, joka haki vaikutteita myös kustavilaisuudesta. Alkuperäiseen Kaivohuoneeseen kuuluivat suuret terassit meren ja kirkon puolella, jotka myöhemmin on muutettu sisätiloiksi.
Talven 2004-2005 aikana tehdyssä remontissa Kaivohuone palautettiin mahdollisimman lähelle alkuperäistä asuaan. Erityisesti sisätiloista kuorittiin kerroksia pois ja pyrittiin siihen, että sali näyttäisi samalta kuin ennen 1920-luvulla tehtyä remonttia.

Remontin yhteydessä rakennuksesta löytyi salainen välikerros, jota oli käytetty varastona. Kyseisestä salahuoneesta pystyttiin kaivamaan esiin alkuperäisiä tapettimalleja, joiden mukaan Kaivohuoneen nykyinen paperitapetti on valittu. Talon ulkoväritys noudattaa Museoviraston suosituksia ja ajatuksia siitä, minkä värinen Kaivohuone on alun perin ollut.

  • 1868 Kaivohuone rakennetaan, kolme huonetta ja kaksi verantaa
  • 1882 Pinta-ala kaksinkertaistetaan
  • 1884 Kellarikerrokseen valmistuu keilarata
  • 1908 Terasseja laajennetaan
  • 1929 Merenpuoleinen terassi muutetaan sisätiloiksi ja julkisivu remontoidaan funkkistyyyliin
  • 1979 Julkisivukorjaus
  • 1984 Kirkon puoleinen terassi muutetaan patioksi
  • 1993 Sisäänkäynti remontoidaan
  • 2004-05 Laaja entisöinti- ja korjaustyö

Elämää Kaivohuoneella

Naantalin ensimmäinen Kaivohuone rakennettiin Viluluodon lähteen yhteyteen 1724. Hienot herrat ja rouvat saapuivat Naantaliin nauttimaan terveysvettä, joka paransi päänsäryn, horkan ja luuvalon. Heidät majoitettiin lähteen vieressä sijainneelle Kaivohuoneelle, jossa he saivat halutessaan täysihoidon.

Neljännestunnin välein kaivomestari soitti kelloa, jolloin vieraat kiiruhtivat juomaan vettä. Lasillisten välillä keskusteltiin kepeästi ja paseerattiin luonnonhelmassa. Tavallinen päiväannos rikkipitoista terveysvettä oli kahdeksan lasillista.

Kaivosalissa järjestettiin jo tuolloin tanssiaisia eli “baaleja” kahdesti viikossa. Turkulaiset puksuttivat paikalle höyrylaivoillaan ja soitosta vastasi suosittu orkesteri “Maskun Musiikki”.

Vuonna 1868 uusi Kaivohuone rakennettiin sen nykyiselle paikalle. Nimi oli tosin harhaanjohtava, sillä mitään lähdettä nykyisellä paikalla ei ole. Vuonna 1887 Kaivohuoneen puistoon pystytettiin musiikkipaviljonki, johon palkattiin soittajia ja laulajia.

Uudesta Kaivohuoneesta muodostui pian kaupungin keskeisin huvittelupaikka. Ennen ensimmäistä maailmansotaa erityisesti venäläiset upseerit viihtyivät Kaivohuoneella.

Erilaiset tanssiaiset, musiikki- ja viihdetilaisuudet kuuluivat Kaivohuoneen ohjelmaan. Alkuun musiikista huolehti herra Fichelbergin johtama saksalaisorkesteri, myöhemmin koti- ja ulkomaiset soitinyhtyeet. Kylpyläorkesteri soitti jopa viisi tuntia päivässä eri paikoissa: aamuisin Kaivohuoneella, Merisalissa ja Nunnamäellä. Orkesterin ohjelmistossa olivat kaikki ajan hittikappaleet ja niinpä esimerkiksi 1920-luvulla tanssittiin Tutankhamonin shimmyn tai bolseviikkitanssin tahdissa.